Ah, lauantai. Se on paras päivä viikossa. Silloin ei tarvitse vielä murehtia koulusta. Mutta sunnuntait on ihan perseestä... en vaan voi olla aattelematta, että taas kokonainen viikko Hörhölässä. No, en nyt jaksa murehtii sitä. Tän päivän mä oon ollu taas Hannelella ja autellu Aapon kanssa, joka alkaa olla ihana pirtee ittensä. Tehtiin pannareita Hannelen kanssa äsken ja sitte lähettiin käymään kaupassa. Hannele osti mulle Vain elämää -levyn. Sarjaa en oo kattonu muuten ku Juhan päivän ja nyt kuuntelen tässä puolihuolimattomasti mitä ne horisee siellä. Toivottavasti levyllä ei kauheesti raiskata Tapion kappaleita.
Muutenkin päivä on ollu ihan kiva. Isä ei kylläkään tykänny yhtään, kun sanoin meneväni Hannelen luo. Se luuli varmaan, että mä jään taas vahtimaan Attea, kuten joka lauantai koko tän vuoden ajan. Joonytriittisaatana. Mä oon jo 16. Mä en enää jaksa pompottelua.
Oon tässä miettiny, että laittaisin Hannelen, Peten, isän ja äitin puhumaan keskenään johonkin huoneeseen. Siinä kyllä tulis kauheesti ruumiita, mutta eivätpähän enää soittelis toisilleen, huutas paria minuuttia puhelimessa ja sitte taas mäkätetään kaikille, jotka jaksaa kuunnella asiasta.
Paitsi, että Hannelella ja isällähän ne ongelmat on. Tai siis Hannelella, koska se ei halua nähä isää. Ei sen puoleen, isäkin on kauheen loukkaantunu, kun Hannele on loukkaantunu sille. Äiti tuhos tän perheen. Mä en oikeestaan vihaa sitä, mutta en liiemmin välitäkkään. Kyllä se joka joulu lähettää joulukortin, mutta siinä on pääosin se meidän yhteydenpito.
Kolme vuotta sitten se kylläkin yritti soittaa mulle kolmen viikon ajan melkein joka päivä. En vastannu, joten se luovutti. Kai se on sitten loukkaantunu mulle, koska en itkeny sitä takasin.
Aapo nukahti. Toivottavasti Hannele ei anna sen nukkuu kauheen pitkään. Mä en oikein jaksais kuunnella sitä sen huutoo.
Huomenna kattoon Nälkäpeliä. En mä muuten sitä lähtis kattomaan, mutta Pete osti Hannelelle synttärilahjaks kaks lippua ja Hannele kutsu mut mukaan. Sinne siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti