"Kipeenä"

Oli pakko jäädä kotiin. Mä en yksinkertasesti enää jaksanu. Onneks isä lähti aikasin töihin ja tuli vasta vähän aikaa sitten kotiin. Aten sain hiljaseks pienellä uhkailulla. Se ei taida haluta, että sen kaverit saa tietää sen leikkivän vieläkin joillain sen pehmoleluilla. Ei siinä musta ole mitään pahaa, mutta Aten kaverit on eri mieltä.

Eilen tapahtu jotain tosi kummallista. Isä halas mua, mitä se ei oo tainnu tehdä koskaan. Sen jälkeen se näytti hiukan kalpeelta, mutten kyselly mitään. Oli pakko soittaa Hannelella ja kysästä, oliko se sanonu jotain sille, mutta ei. Ei se ollu.

Damn, eilen sato lumet maahan. Kävin puolenpäivän maissa kaupassa ostamassa chilipähkinöitä ja liukastuin varmaan kolmesti. Hitto mä heitän noi saapikkaat veks, ne alkaa olla jo aika kuluneet ja vääntyneet ja ties mitä.

Ja isä keksi lähettää mut puheterapeutille. Miks hitossa? Olis lähettäny joskus yheksän vuotta sitten, mutta ei, nyt tyyppi vasta heräs. Huoh.

Mulla on alkanu herätä pikku paniikki, sillä mä en tiedä pätkääkään, mitä rupeen tekemään ysin jälkeen. Amis? Lukuo? Njoo, ehkä amis, koska musta ei oo hikettämään kolmee vuotta. Ja opo painostaa koko ajan kaikkee shaissee...



Ei helevattu... huomenna on kemian koe prkl. Jospa jättäisin menemättä?